Stand Up -koomikko Arimo Mustonen

Koomikko juhliin. Stand up -koomikko Arimo Mustonen. Hyvä valinta! Minut voit nähdä eri standupklubeilla ympäri Suomen, sekä erilaisisssa yritys, yksityisjuhlissa, kick- offeissa, vuosijuhlissa yms. satoja keikkoja takana mikään tilausuus ei ole outo. Järjestän myös stand up iltoja. Niissä joissa esiintyy Suomen stand up koomikoiden parhaimmisto.

Tervetuloa kotisivuilleni. 

Referenssit

Olen esiintynyt stand up -koomikkona mm. harjannostajaisissa, lämmittelijäkoomikkona tv-kuvauksissa, TV2:n HUIPS -show:ssa, Kaikki Puumalan puolesta-sarjassa YLE. Viking Linella, Stockmannin tavaratalossa, 100+ automessuilla, Public Corner -kiertueella sekä lukuisissa muissa tilausuuksissa koomikkona ja juontajana

Gong show on Hämeenlinnan tomaatteja tomaateja festivaaleilla järjestettävä aloiteleville koomikoille suunnattu kilpailu jossa yleisö valitsee voittajan voitin sen 3kk aloittamisen jälkeen ja pääsin festivaalin varsinaiseksi esiintyjäksi. City lehti valitsi samana vuonna Kaupungin parhaaksi koomikoksi Tampereella.
katso laajemmat referenssit

Historiaa

Stand up -koomikko Arimo Mustonen (s. 9. heinäkuuta 1972, Tampere) on stand up -koomikko ja Tampereen Stand Up Clubin puheenjohtaja, perustaja sekä sen ainoa jäsen.

Vuosituhannen alussa stand up -komiikka alkoi saamaan lisää näkyvyttä Suomessa. Vuonna 2004 kävin katsomassa Tampereella Club Act!onea. Katsottuani esityksen olin onneni kukkuloilla, koska olin jo pitkään fanittanut sekä ulkolaisia että kotimaisia stand up -koomikoita kympillä. Esitys oli murskaavan hyvä! Pikkuhiljaa aloin haluta koomikoksi koomikon paikalle.

Kolme kuukautta myöhemin (2005 toukokuussa) voitin Tomaatteja! Tomaatteja! stand up -festivaalin Gong Shown. Showssa yleisö sai gongin avulla ratkaista voittajan. Samassa kuussa olin stand up -koomikkona 100+ automessuilla pirkkahalissa jonne olin (hullu) lupautunut ekan keikan jälkeen. Sitten tuli myös ensimmäisiä kyselyjä esiintyväksi koomikoksi syntymäpäiville, häihin sekä erilaisiin yritysjuhliin..


Perustin oman stand up -klubin.

Heinäkuussa 2005 syntyi Tampereen Stand Up Club. Stndupissa oli jo tuolloin niin kova taso ettei tarpeeksi pitkiä esiinymisaikoja tahtonut saada ja Tampereelta puuttui harjoitusklubi joten perustin oman stand up -klubin. Ravintola Tullin Tampuurissa alkoi siten stand up -illat. Ensimmäinen kunnon TV-esiintyminen koomikkona oli 2006 HUIPS -show'ssa. Nykyään keikkoja teen vajaa 200 vuodessa kasvan koomikkona vieläkin joka päivä.

The end.

Stand-up komiikasta Mirva Lempiäinen kirjoittaa Valitussa paloissa omia kokemusksiaan näin

Tänä iltana lavalla

MIRVA LEMPIÄINEN

Stand up -komiikka valloittaa Suomea kaupunki kerrallaan – naurumyrskyn saattelemana.

Saavuin pimeänä torstai-iltana Uniq-klubille Helsingin keskustaan ja maksoin kymmenen euron sisäänpääsymaksun. Kaivaessani rahoja käsilaukustani mietin, saisinko niille todellista vastinetta, onhan stand up -komiikka Suomessa vielä suhteellisen uusi ilmiö. Ensimmäiseksi näyttämölle astui Arimo Mustonen. Hän kertoi leveällä Tampereen murteella kuulleensa Osmo Soininvaaran ehdottaneen, että armeijaan pitäisi mennä arpomalla. Mustonen pudisteli ajatukselle päätään epäuskoisena: ”Kuka sellaisen arvan ostaisi? Tai no, anopille voisin sellaisen hankkia!”

Yleisö alkoi jo hymyillä. Mustonen kertoi, että voittaakseen yksinäisyytensä hän loi itselleen lapsena mielikuvituskaveriksi Teron, jolle hän myöhemmin keksi vielä kumppaniksi Turon. ”Sitten pojat alkoivat leikkiä keskenään, ja olin taas yksin”, Mustonen totesi murheellisena. Minua alkoi muiden mukana väkisinkin naurattaa.

Yleisön joukossa ollut Marika Kivelä kertoi käyneensä aiemminkin katsomassa stand up -komiikkaa. ”Esiintyjän persoona ja tyyli ratkaisevat, onko show hauska vai ei”, hän sanoi. ”Monesti jokin ihan pienikin asia voi naurattaa.”

Tervetuloa stand up -komiikan maailmaan. Stand upista on tullut arvostettu ja suosittu viihteen muoto myös Suomessa. Suuren yleisön tietoisuuteen se nousi, kun stand up -koomikot André Wickström ja Krisse Salminen saivat televisioon omat ohjelmansa muutama vuosi sitten. Siitä lähtien uuden huumorilajin suosio on kasvanut Suomessa tasaisesti.

Perusidea on yksinkertainen: näyttämölle astuu esiintyjä, joka naurattaa ja viihdyttää kuulijoitaan juttelemalla heille vaikkapa parisuhteesta, politiikasta tai ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Usein stand up -koomikko tekee pilaa omalla kustannuksellaan kertomalla kömmähdyksistään ja epäonnistumisistaan.

Esiintyjällä ei ole mikrofonin lisäksi mitään rekvisiittaa, vaan hänen on otettava yleisönsä persoonallaan ja sanallisella lahjakkuudellaan. Komiikka vaatii puhujalta paljon, sillä jutut ja vitsit on osattava sujuvasti ja vuorovaikutuksen on oltava intensiivistä.

"Kykenenkö leikkauksen jälkeen soittamaan pianoa?"potilas kysyi lääkäriltä. "Toki" , lääkäri vastasi. "Hyvä, koska ennen en ole osannut", mies kiitteli.
(stand up -klubilta kuultua)

Nokkelat vitsit eivät silti sellaisenaan riitä, vaan esiintyjän täytyy myös opetella kertomaan ne, hänen on syytä testata niiden toimivuus ennen julkista esiintymistä, ja tarinoiden ajoitus on mietittävä tarkkaan. Stand up-koomikko tarvitsee menestyäkseen lahjakkuuden lisäksi koulutusta, harjoittelua ja valmistautumista.

Shown onnistumisen ratkaisee se, millaiseen vuorovaikutukseen esiintyjä pääsee kuulijoidensa kanssa. Jutut näyttävät usein improvisoiduilta, vaikka todellisuudessa ohjelmisto on useimmiten etukäteen perusteellisesti harjoiteltu. ”Se on onnistuneen esityksen edellytys”, huomauttaa Rose-Marie Backström, joka perusti Suomen Stand Up Clubin kuusi vuotta sitten. ”Ammattimaiset esiintyjät eivät koskaan kerro valmiita ja kuluneita vitsejä eivätkä he pukeudu hassuihin hattuihin tai naamareihin. Stand up on yksi viihteen vaativimmista muodoista, jossa jokainen esitys haastaa esiintyjän yltämään parhaimpaansa.”

Stand up -koomikon on kyettävä laittamaan itsensä likoon, hänellä on oltava pelisilmää ja tilannetajua ja hänen on osattava lukea yleisönsä mielialoja. Hän ei myöskään saa missään vaiheessa menettää tilanteen hallintaa, vaikka kukaan ei nauraisi hänen jutuilleen. ”Tyylilajeja löytyy moneen lähtöön, mutta perusta on aina esiintyjän kyvykkyydessä”, Backström sanoo.

Esiintyjä tarvitsee monesti myös hyvän yleissivityksen ja näkemyksellisyyttä. Viihteen monitoimimies ohjaaja Ere Kokkonen muistuttaa, että stand up -komiikka on usein kiinni yhteiskunnallisissa ilmiöissä. ”Esityksiä leimaa myös spontaanisuus, vaikka ne ovat tavallisesti hyvin harjoiteltuja”, Kokkonen sanoo. ”Vahva vuorovaikutus esiintyjän ja yleisön välillä on keskeinen osa showta.”

André Wickström luonnehtii stand upin puhetaiteen rock-osastoksi. ”Koomikolla on loistava tilaisuus tuoda esille mitä erikoisimpia aiheita ja saada yleisönsä ymmärtämään monissa asioissa piilevä ironia”, hän sanoo.

Suomalaiset ovat muuttuneet kaupungistumisen myötä vastaanottavaisiksi stand upille. ”Se on pohjimmiltaan urbaani ilmiö”, sanoo ohjelmatoimisto W&T Comedyn tuottaja Belinda Tirkkonen. ”Stand up on rikastuttanut suomalaista huumoria, ja se tarjoaa ravintolayleisölle kokonaan uuden viihteen muodon.”

Pitkät perinteet

Stand up -komiikan katsotaan alkaneen Yhdysvalloissa 1800-luvun loppupuolella humorististen monologien, juutalaisen teatterin ja vaudeville-esitysten myötä. Lajityypin esi-isinä pidetään 1930- ja 1940-luvulla vaikuttaneita Jack Bennyä, Fred Allenia ja Bob Hopea. Heidän keveä jutustelutyylinsä sai myöhemmin väistyä uusien koomikkojen painavampien aiheiden tieltä. Politiikkaa, rotuongelmia ja seksuaalisuutta alettiin ruotia komiikan keinoin. Yksi tunnetuimmista stand up -koomikoista, alan pioneerina pidetty Lenny Bruce joutui lopulta viranomaisten ahdistelemaksi, minkä seurauksena hän alkoi esityksissään lukea muun muassa oikeuden pöytäkirjoja. Bob Fossen elokuvassa Lenny vuodelta 1974 Dustin Hoffman näytteli Lenny Brucea koskettavalla tavalla.

Varsinaiseen laajaan kansansuosioon stand up nousi 1970- ja 1980-luvulla New Yorkissa. Stand upista tuli tähtiesiintyjien taitolaji ja arvostettua taidetta. Silloin uraansa stand up -koomikkoina aloittelivat Woody Allen, Robin Williams, Eddie Murphy, Jerry Seinfeld, Steve Martin ja Jay Leno, jotka ovat sittemmin luoneet näyttävän uran myös televisiossa ja elokuvissa.

Suomalaisen stand up -komiikan juuret ovat osittain vanhassa iltamaperinteessä. Jo 1900-luvun alussa järjestettiin nuorisoseurojen, vapaapalokuntien ja yhdistysten varainhankinnaksi iltamia, joissa hauskojen juttujen kertojilla oli tärkeä osansa.

Sodan jälkeisinä raskaina jälleenrakennuksen vuosina komiikalle oli valtava sosiaalinen tilaus. Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa kiersivät ahkerasti maata 1940- ja 1950-luvulla. Eemeli ja Esa Pakarinen olivat keskeinen osa rillumareiperinnettä, johon kuului iltamissa kuplettien ohella hauska jutustelu.

Myöhemmin esimerkiksi Spede Pasanen kehitti omaa huumoriaan, joka oli lähtökohdiltaan harmitonta. Spede ei esimerkiksi ottanut kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja ilmiöihin. Rohkeimpana pidettiin Eemeliä, joka totisin kasvoin kertoi hulvattomia alapään juttuja. Myös näyttelijät Kalle Juurela ja Maj-Britt Heljo kiersivät ravintoloissa esiintymässä, mutta kyseessä oli enemmänkin sketsiviihde kuin stand up -komiikka. Uuden ajan rillumareiviihdyttäjiin kuului Timo Koivusalo 1980-luvulla luomallaan Pekko Aikamiespoika -hahmolla.

Televisio on tarjonnut naurattajille näyttämön, jolla he ovat saaneet julkisuutta ja nimeä. Varsinainen leipätyö useimmalle on kuitenkin löytynyt esimerkiksi harjannostajaisista, sillä vitsien kertomisen ravintolassa on katsottu kuuluvan asiakkaille itselleen.

Varsinainen ”oikea” stand up rantautui Suomeen ruotsinkielisenä viitisentoista vuotta sitten. Stan Saanilan ja Paul Olinin stand up -klubi Hus med skoj löysi kodin Helsingin Uudelta ylioppilastalolta vuonna 1992.

Ensimmäisen suomenkielisen klubin, joka sai nimekseen Club act!one, perusti Riku Suokas Hämeenlinnaan 1990-luvun lopulla. Tuolloin stand up -komiikka oli kuitenkin vain harvojen huvia. Kun Suokas avasi klubinsa Studio Pasilaan Helsinkiin vuonna 2001, se loi pohjaa uuden ravintolaviihteen nousulle.

Urbaani ilmiö

André Wickström oli muutaman vuoden Suomen ainoa päätoiminen stand up -esiintyjä. Nyt monet muutkin ovat tehneet siitä itselleen leipäpuun, kun ravintoloiden lisäksi myös yritykset ovat löytäneet uuden ajan viihdyttäjät. ”Työtä on tarjolla ilahduttavan paljon”, André Wickström sanoo. ”Moniin kaupunkeihin perustetut stand up -klubit lisäävät kysyntää ja tarjoavat esiintymistilaisuuksia myös uusille tulijoille.”

Wickströmin ja Joachim Thibblinin perustama W&T Comedy järjestää yli 300 esitystä vuodessa. Pikkujoulukausi on erityisen kiireistä aikaa, sen sijaan kesäisin lähes kaikki klubit pitävät taukoa.
Myös Suomen Stand Up Club on kantanut kortensa kekoon. ”Stand up tarjoaa ihmisille erilaisen illan kuin perinteinen teatteri”, klubin perustanut Rose-Marie Backström sanoo. ”Olemme tehneet paljon työtä, jotta media ja asiakkaat ymmärtäisivät, mistä tässä on kysymys. Ponnistelu on vihdoin alkanut kantaa hedelmää.”

Yksi näkyvimmistä alan tapahtumista oli vuosi sitten maaliskuussa Sub tv:llä alkanut komiikkakilpailu Get Up, Stand Up, jossa tuomareina toimivat André Wickström, Stan Saanila ja Mika Eirtovaara. Toinen tärkeä tapahtuma oli myös televisiossa äskettäin nähty HUIPS-show, jossa jaettiin Vuoden Ilopilleri ja Komiikan elämäntyö -palkinnot.

Uusia stand up -klubeja perustetaan jatkuvasti ympäri maan. Klubeja löytyy jo Helsingistä, Vantaalta, Lahdesta, Jyväskylästä, Oulusta, Vaasasta, Turusta ja Tampereelta. Helsingin Mikonkadulla sijaitseva On The Rocks on profiloitunut uusien kykyjen paikaksi. Studio Pasilan Club act!one on muodostunut kokeneiden ammattilaisten areenaksi, joka on ilta toisensa jälkeen loppuunmyyty.
Alalle on tulossa uusia, innokkaita esiintyjiä. Suomen Stand Up Club järjestää heille tänä vuonna kolme nelipäiväistä kurssia, yhden Tampereella ja kolme Helsingissä. Kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. ”Edellytyksenä on vilpitön kiinnostus alaan ja valmius tehdä paljon työtä oman osaamisensa eteen”, Backström sanoo.

Klubi kouluttaa vuosittain yli kaksikymmentä uutta koomikkoa. Yksi heistä on filosofian tohtori, historiantutkija Timo Mikkilä, joka kävi kurssin viime vuonna. ”Koulutus oli henkistä avantouintia parhaimmillaan”, hän kertoo. ”Katselen nyt elämää kokonaan uusin silmin. Ennen kaikkea itsetuntemukseni kasvoi huomattavasti.” Mikkilä teki kurssin jälkeen pari keikkaa, ja hän suunnittelee aloittavansa esiintymiset tänä keväänä uudelleen.

Lahtelainen Tommi Mujunen kävi kotikaupungissaan Teatteri Vanhan Jukon stand up -kurssin viisi vuotta sitten. Hän ryhtyi harrastamaan komiikkaa aktiivisesti kolmisen vuotta sitten ja siirtyi viime vuonna kokopäiväiseksi hauskuttajaksi. ”Saan parhaan tyydytyksen, kun ihmiset tempautuvat mukaan esitykseeni”, hän sanoo. Mujunen esiintyy noin neljä kertaa viikossa.

Suomen Stand Up Club on järjestänyt neljä vuotta Stand Up Koomikko Tulokas -kilpailun. Voittajia ovat olleet Tommi Mujunen (2004), Ismo Leikola (2003) ja Krisse Salminen (2002). Viime vuoden tulokkaaksi valittiin 31-vuotias Harri Lagström.

Stand upissa kilpaillaan myös joukkueittain. Yksi perinteeksi muodostunut kisa on Humorlandskampen, Suomi-Ruotsi-maaottelu, joka on järjestetty huhtikuussa vuodesta 2003 lähtien. ”Voittamista tärkeämpää on ollut tasokkaan stand up -komiikan esiin tuominen”, Wikström sanoo.

Koulutuksen ja esiintyjien saaman kokemuksen myötä suomalaisen stand up -komiikan taso on viime vuosina noussut. ”Meillä ei ole kansainvälisessä vertailussa enää mitään hävettävää”, Rose-Marie Backström sanoo. Hän on käynyt Yhdysvalloissa katsastamassa amerikkalaisia stand up
-koomikoita. ”Siellä taso on tasaisempi kuin Suomessa, mutta erot ovat jo aika pienet”, hän sanoo.

Useimmat asiantuntijat arvelevat, että stand up -komiikalla on Suomessa edessään loistava tulevaisuus. Belinda Tirkkonen ennustaa, että se valloittaa koko maan kaupunki kerrallaan. ”Jos joku saa sinut nauramaan, haluat nähdä hänet yhä uudestaan”, André Wikström huomauttaa.

Viihdyin Uniq-klubilla paremmin kuin olin etukäteen osannut kuvitellakaan. Parhaat naurut kirvoitti myöhään esiintynyt, mustaan huppariin ja rentoihin housuihin pukeutunut Tommi Mujunen. Hän valloitti meidät tilittämällä pilke silmäkulmassa, ettei hän lainkaan ymmärrä naisia: ”Jotkut naiset eivät voi käydä roskiksellakaan, jos naamassa ei ole pakkelivuorta. Kenet he odottavat siellä tapaavansa, Ripa Roskismiehenkö?”

Satapäinen yleisö nauroi vedet silmissä, minä muiden mukana. Mujunen jatkoi jutusteluaan kertoen olevansa jo 27-vuotias, vaikka ihmiset luulevat hänen olevan vielä parhaassa mopoiässä. ”Harvoin pääsen edes baariin”, hän harmitteli. ”Ja vähintään kerran viikossa joku 14-vuotias tyttö tarjoutuu hakemaan minulle kaljaa kaupasta.”

Kun ilta oli ohitse, olin kuullut kolmea koomikkoa, joista jokainen teki kaikkensa saadakseen yleisön nauramaan. Vielä seuraavana aamuna huomasin mielessäni hymyileväni edellisen illan jutuille. Kun kaivelin käsilaukkuani, huomasin Uniq-klubille ostamani pääsyliput ja totesin epäilyistäni huolimatta saaneeni iloa koko rahan edestä. Nauru pidentää ikää!

Sipoosta kotoisin oleva Stand up –koomikko André Wickström (syntynyt 11.2.1976) aloitti stand up -koomikon uransa 1990-luvun puolivälissä. Wickström esiintyi ensin ainoastaan äidinkielellään ruotsiksi, mutta hän rohkaistui yrittämään stand upia myös suomeksi vuonna 1999.

Nykyisin Wickström on alan kirkkain tähti Suomessa. Hänen esiintymisiään leimaavat neuroottinen itsekriittisyys ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet. Wickströmin suosikkiaiheita ovat Ruotsin ja Suomen väliset kulttuurierot. Niin teatterissa kuin televisiossakin vaikuttanut Wickström kuuluu Studio Pasilan vakiovieraisiin.

Stand up –koomikko Heidi Kristiina Salminen (28.4.1976) tunnetaan parhaiten koko kansan Krissenä, joka ponnahti julkisuuteen televisio-ohjelmasta Hyppönen Enbuske Experience. Hän sai myöhemmin oman ohjelmansa Krisse Shown. Lahdesta kotoisin olevan Salmisen naiivi ja hölmö, mutta ovela ja hyväntahtoinen blondi on valloittanut yleisöä jo vuodesta 2002, kun Salminen valittiin Vuoden Stand Up Koomikko Tulokkaaksi.

Krissen aiheet keskittyvät lähes poikkeuksetta häneen itseensä, koruihin, meikkeihin, miehiin, julkkiksiin ja juhlimiseen.

Heli Sutela (24.5.1969) on televisiosta tuttu Kumman kaa -sarjan Anne. Lappeenrannasta kotoisin olevan Sutelan aiheisiin kuuluvat pari- ja perhesuhteet. Hänen valttejaan ovat tuoreus ja yllätyksellisyys.

Lotta Backlund (14.10.1980) on suomenruotsalainen taloustieteiden opiskelija Helsingistä. Hän sanoo komiikan vievän riemuvoiton opiskeluista. Hänen suosikkiaiheitaan ovat sinkkuelämä, miehet ja tyttönä olemisen monet kommervenkit.

Jaakko Saariluomaa (25.7.1967) on luonnehdittu Suomen stand upin superraskassarjalaiseksi, eikä syyttä. Mies on ollut mukana television Huumassa ja W-tyylissä, ja hän on jo pitkään kuulunut Suomen stand upin ykkösnimiin. Saariluoman komiikka on nopeatempoista ja haastavaa. Hän on yksi kysytyimpiä alan taitajia.

Tommi Mujunen (20.2.1979) on kotoisin Lahdesta ja omien sanojensa mukaan ollut aina ”porukan pelle”. Kolmisen vuotta alalla olleen Mujusen erikoisaiheisiin kuuluvat ”kaiken maailman asiat!” Hänet valittiin vuonna 2004 Vuoden Stand Up Koomikko Tulokkaaksi.

Harri Lagström (8.11.1974) on syntynyt Oulussa ja asuu nykyisin Helsingissä. Hänen ensimmäinen lavaesiintymisensä oli reilut kaksi vuotta sitten On The Rocks -klubissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden Stand Up Koomikko Tulokkaaksi. Lagström inhoaa teennäisyyttä ja pinnallisuutta ja antaa sen myös kuulua lavalla.

Mika Eirtovaara (2.2.1973) on myös näyttelijänä kannuksensa hankkinut koomikko. Eirtovaaran meriitteihin kuuluvat Club act!one, Hyppönen Enbuske Experience ja viime vuonna Sub tv:llä pyörinyt Get Up, Stand Up -kilpailu, jossa hän toimi tuomarina.

Teemu Vesterinen (19.9.1977) on helsinkiläinen stand up -koomikko, joka on perustanut suositun Seisomapaikka-klubin Jyväskylään. Koska hän toimii stand upin parissa laajalti ja innokkaasti, hän on saanut lisänimen Komediadynamo.

Ismo Leikola (22.1.1979) valittiin Vuoden Stand Up Koomikko Tulokkaaksi vuonna 2003. Hän on voitti Tomaatteja! Tomaatteja! -festivaalilla viime vuonna ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden vihannes -palkinnon.

Niko Kivelä (23.7.1979) on helsinkiläinen stand upin ammattilainen, joka kiertää Suomen stand up -klubeja yhtenä niiden vakioesiintyjistä. Kivelän esitykset ovat mukaansatempaavia ja täynnä energiaa. Kivelä käyttää koko ruumistaan, ääniä unohtamatta. Puheenaiheena Kivelällä ovat usein arkiset asiat, joita ihmiset kohtaavat päivittäin ajattelematta niitä sen kummemmin.

Taivalkoskelta kotoisin oleva Stand up -Koomikko Pekka Jalava (5.1.1977) on helsinkiläistynyt stand up -koomikko, joka usein käy esityksissään itseironisesti elämäänsä läpi. Jalava on nähty televisiossa TV2:n Hupi-klubi-ohjelman isäntänä, ja hän on myös toiminut kouluttajana Suomen Stand Up Clubin kursseilla.

Ilari Johansson (24.7.1968) on freelance-näyttelijä ja stand up -koomikko. Johansson on fyysinen esiintyjä, jonka sanotaan olevan esityksissään harvinaisen suorasanainen.

Tamperelainen Riku Suokas (29.12.1971) on todellinen monitoimimies: teatterinjohtaja ja näyttelijä, joka on käsikirjoittanut, suomentanut ja ohjannut lukuisia teoksia teatterille ja televisiolle. Stand up -komiikkaa hän on tehnyt vuodesta 1993. ”Haen aiheeni samasta paikasta kuin muutkin koomikot eli elämästä ja tästä hetkestä”, hän sanoo. Suokas valittiin vuonna 2004 Vuoden Viihdetaiteilijaksi.